Kirjoituksistani huokuvat Fiskarsin luonnonläheinen lapsuus ja kulttuurinen rikkaus. Muutin vuonna 2023 Jyväskylään opiskelemaan suomen kielen ja kirjallisuuden aineenopettajaksi. Opiskelen pääaineenani kirjallisuutta ja periodista riippuen integroidun yli matematiikan koko reaaliakselin. Myös matematiikan ilmiöt pilkahtelevat runoissani, vaikka pääosin kirjoitan luontoa ja hyvinvointia käsittelevää proosaa. Haluan kirjoittamisellani antaa ihmisille mahdollisuuden pohtia aiheita, joista kirjoitan, kuten olemista, elämistä ja yhteiskunnallisia epäkohtia.
Esikoisrunokokoelmassani Lehtisade (2025) kuvaan luonnon ja ihmisyyden rinnakkaiseloa. Säkeissä kietoutuvat yhteen luonto, minuus, rakkaus ja elämän vilpitön oleminen. Kirjoitan ja katselen elämässäni hartaasti arjen peittelemätöntä viattomuutta, joka ihmisten ja luonnon vaatimattomista eleistä näyttäytyy. Pysähdyn ja pohdin elämää ympärilläni: Mitä sanomatonta haluan saada kirjoittamalla näkyväksi?
Lepään kuin lehmus
sydämeni antaen
odottaen kevättä tulevaa,
joka nykyisen lailla koskettaa.– Runosta Lehmus (Lehtisade 2025)
Lehtisateessa on runoja pääosin suomeksi, mutta mukaan tekeytyi muutama myös saksaksi ja ruotsiksi. Toinen äidinkieleni saksa kukoistaa paitsi monissa runoissani myös muissa teksteissäni. Työstän runojen ohella muun muassa novelleja ja pidempää proosaa, joiden henkilöhahmoissa piilee monikulttuurisia vivahteita. Nykypäivän lisääntyvä monikulttuurinen kirjallinen itseilmaisu on mielestäni ehdoton rikkaus kirjallisuuden kentällä.
Keine Träume
sehen eigene Freude,
den sie beginnen,
obwohl sie
für Vergesslichkeit da sind.– Runosta Träume im Dunkeln (Lehtisade 2025)
Ihailen, millainen kyky kirjoittavilla ihmisillä on koskettaa. Kirjallisuuden aikaansaamat kohtaamiset kirjailijan, lukijoiden ja tekstin välillä ovat mielestäni kirjallisuuden parasta antia. Kirjallisuudessa minua kiehtoo etenkin lukemani tai kirjoittamani tekstin pohtivuus, jonka ansiosta tekstistä voi löytää sekä samaistuttavia että uusia näkökulmia omaan ajatteluun. Kirjallisuus toimii väylänä pohtivaan ja uteliaaseen vuorovaikutukseen, jota haluan omalla kirjoittamisellani edistää.
