Sähkö-klubeja, Runousaamiaisia, kirjailijoiden kohtaamisia ja keskustelutilaisuuksia, residenssitoimintaa ja paljon muuta: Keski-Suomen Kirjailijoiden yhdistyksen toimintavuosi on ollut jälleen kerran antoisa!

Kaikkia vuoden 2025 tapahtumia ei mahdu yhdessä postauksessa kertailemaan, joten valittakoon muutamia esimerkinomaisesti.

Viime vuosina yhdistyksen tapahtumatoiminnan eräänlaiseksi lippulaivaksi muotoutunut Sähkö-klubi ylsi lukumäärällisesti laskettuna jo kypsään ikään: marraskuussa järjestettiin Sähkö-klubi nro 51. Tavanomaisten runoiltojen kaavaa poikkitaiteellisin elementein rikkova klubi tarjosi tänäkin vuonna runouden lisäksi musiikkia, äänitaidetta ja performanssia.

Petra Vallilan ja Pekka Pullin esitys Vakiopaineessa (Sähkö #48)
Riitta Cankoçak lukemassa yleisölle (Sähkö #48)

Heinäkuussa, runon ja suven päivänä (eli Eino Leinon päivänä), järjestettiin jo perinteeksi muodostunut runokävely. Yleisöä oli paikalla runsaasti, ja sääkin suosi: ei tarvinnut kuunnella runoutta sateenvarjojen suojissa. Paikalla olleiden puheista tuli ilmi, että tätä oli taas oikein odotettu: ja eiköhän tapahtuma järjesty ensi kesänäkin!

AP Kivinen esiintyy Seminaarinmäellä.
Runokävely päättyy Kirjailijatalon puutarhaan. Kati Hiltunen esiintymässä.

Kirjailijatalolla pidettiin useampikin kirjanjulkistustilaisuus, joihin yleisöllä oli vapaa pääsy: vuoden aikana ainakin Kristian Blomberg, AP Kivinen, Timo Suutarinen ja Lauri Rikala juhlistivat uusia teoksiaan. Julkkareihin yhdistys on tarjonnut lähinnä tilan ja somekanavansa markkinointia varten, varsinainen ohjelmallinen osuus on jäänyt julkistustilaisuutta isännöivän kirjailijan tai kustantamon harteille. Loppuvuoteen 2026 onkin yhdistyksen roolin lisäämiseksi suunnitteilla tilaisuus, jossa Keski-Suomen Kirjailijoiden jäsenet voisivat esitellä kuluneen vuoden aikana julkaistuja teoksiaan. Tällaisessa yhteydessä tarjoutuisi oiva mahdollisuus tarkastella keskisuomalaisen kirjallisuuden nykytilannetta (puheenvuorot, keskustelu).

Olli-Pekka Tennilä (vas.) haastattelee aforistikko Lauri Rikalaa.

Nettisivuilla tapahtui myös. Uutena aloitettiin hanke, jossa esitellään keskisuomalaisia kirjailijoita. Puolen vuoden aikana esittelyitä kertyi 14, ja niihin voi tutustua Keitä me olemme -koontisivulla. Kävijöitäkin nettisivuilla on ollut mukavasti – ja vaikka blogimuotoisia tekstejä ei nykyään ehkä lueta enää yhtä paljon kuin joskus aiemmin, muodostuu esittelyistä tärkeä arkisto, johon satunnaiset lukijat voivat löytää tiensä. Hanke jatkuu, ja toivottavasti ensi vuonna esittelyitä saadaan julkaistua lisää vähintäänkin yhtä paljon, ellei enemmänkin.

Toisena uutena pyrintönä aloitettiin vuoden lopulla Kirjallisuuden uudet muodot -hanke. Joulukuussa kokoonnuttiin Kirjailijatalolle ihmettelemään ja pohdiskelemaan kirjamuodosta vapautuneen modulaarisen tekstin mahdollisuuksia. Tarkoituksena on jatkossakin esittää uusia näkökulmia ja avauksia kirjallisuuteen ja erityisesti sen oleelliseen kykyyn puhutella meitä paitsi sisältönsä niin myös muotonsa kautta.

Penjami Lehdon modulaarinen teos Leikki luennassa Kirjailijatalon kirjastossa.

Toiminnan ydintä ovat olleet tietysti myös kirjailijavierailut. Eräs vieraista oli syyskuussa Kirjailijatalolle saapunut Erkka Filander, jonka teos Siemenholvi on ollut yksi vuoden puhutuimmista runoteoksista. Ei tietenkään pelkästään kokonsa takia … mutta, onhan se kieltämättä iso.

Erkka Filander (vas.) ja Siemenholvi (pöydällä). Kristian Blomberg haastattelee.

Vuoden aikana Kirjailijatalolla on järjestetty myös kirjoituspajoja, keskustelutilaisuuksia, musiikkitapahtumia – ja ennen kaikkea residenssitoimintaa: lukuisat kirjoittajat ovat tänäkin vuonna majoittuneet talolle työskentelemään eripituisiksi jaksoiksi ja osaltaan myös rikastuttaneet paikallista kirjallisuuselämää. Marraskuussa pidettiin järjestyksessä kolmas Residenttien teksti-ilta, jossa residenssiin majoittuvat kirjailijat lukevat tekstejään. Siitäkin alkaa nyt jo muotoutua perinne, jota on syytä jatkaa.

Yksi uusi aluevaltaus oli runotapahtuma Säynätsalossa. Anniskeluravintola Parven puitteet runoudelle vaikuttivat otollisilta, ja toivottavasti yhdistyksen kirjailijoita nähdään siellä jatkossakin esiintymässä.

Fanny Torro lukee runojaan Parvessa.

Vanhoja, hyväksi havaittuja käytäntöjä ja jo perinteiksi muodostuneita tapahtumia jatketaan varmasti myös vuonna 2026. Ja aina on tavoitteena paitsi vahvistaa toiminnan ydintä niin myös kehittää jotakin uutta: kannattaa siis seurata Keski-Suomen Kirjailijoita niin Instagramissa kuin Facebookissa sekä tietysti näitä nettisivuja.

Uusi johtokunta valittiin joulukuun kokouksessa, mutta jätettäköön sen tarkempi esittely tammikuulle, kun uusi johtokunta kokoontuu virallisesti ensimmäistä kertaa ja saamme otettua myös yhteiskuvan.

On aika kiittää yhdistyksen toimintaa rahoittaneita Jyväskylän kaupunkia ja Taikea! Lisäksi kiitokset kaikille yhteistyökumppaneille ja tapahtumiin osallistuneille esiintyjille!

Kiitokset myös jäsenistölle! (Ja muistakaahan lähetellä niitä esittelyjä …)

Ja ennen kaikkea kiitokset kaikille teille, jotka olette tapahtumiimme osallistuneet.

Kaikkea hyvää vuodelle 2026

toivottaen ja toivoen

Keski-Suomen Kirjailijat ry:n johtokunta